torstai 3. maaliskuuta 2022

 



Viime postauksen jälkeen elämä on muuttunut aika oleellisella tavalla. Just nyt joku korona vaikuttaa todella pieneltä ongelmalta. Miten voikin olla, että yksi maa, yksi valtaa pitävä eliitti, yksi ihminen voikin muuttaa eurooppalaisten elämän. 

Mä en voi uskoa, että muutaman tuhannen kilometrin päässä siviilejä kuolee koko ajan pommituksissa. Ihmiset pakenevat henkensä kaupalla pienten lasten kanssa. Miten voi olla, että tätä ei pystytty estämään ajoissa?

Tilanne on se, että ukrainalaisten harteilla saattaa olla myös Puolan, Baltian maiden ja ehkä myös Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti. Jos Venäjä onnistuu tavoitteessaan, en näe mitään estettä, miksi Venäjä ei hyökkäisi seuraavaksi pohjoisempaan. Pelkään Suomen puolesta. Suomi on osoittanut tukensa Ukrainalle ja toimittanut sinne aseita. Venäjä varmaan näkee tämän asettumisena Jenkkien puolelle. 

Ahdistaa ukrainalaisten puolesta. Ahdistaa omasta puolesta. Entä jos Venäjä hyökkää tänne? Minne päin me voimme paeta? Ainut suunta on pohjoiseen ja sitä kautta Ruotsiin. Jos Venäjä tulee tänne, se on vallannut jo myös Viron. Olen miettinyt jo kaikki skenet valmiiksi, miten joudumme jättämään eläimet, pakkaamaan reput ja haalimaan mahdollisimman paljon käteistä mukaan. Miten koko pääkaupunkiseutu pommitettaisiin maan tasalle ja meille ei jäisi mitään. Pelottavin ajatus on se, että jäljelle ei tosiaan jäisi mitään. Ei kotia minne palata, ei töitä, ei ehkä ystäviä. Koko elämä pitäisi rakentaa uudelleen tyhjästä.

Samaan aikaan tunnen syyllisyyttä siitä, että mietin tässä itseäni. Mä ja mun perhe ja ystävät ollaan aina helvetin etuoikeutetussa asemassa. Nyt ei ole kyse meistän ahdistuneisuudesta, vaan ukrainalaisista. Ainakaan vielä.

Mä todella toivon, että vuoden päästä vähän naureskellen luen tämän postauksen. 


mette

maanantai 14. helmikuuta 2022


 

Heissan!

Tänään puhun liikkumisesta ja siitä, miten yhdistän sen ruuhkavuosiin. Ruuhkavuosi- sana on aina ärsyttänyt aika huolella.  Jotenkin se on tuntunut jotenkin luovuttamiselta myöntää, että olen itsekin niiden keskellä, mutta tottahan se on. Aamulla ja iltapäivällä lasten vienti, välissä töitä, illalla muutama tunti lasten kanssa, ruoanlaittoa, parisuhdeaikaa ehkä tunti päivässä telkun ääressä, viikonloput yhtä juoksua paikasta toiseen. Myönnettävä on, että kyllä tässä aikamoisessa myllyssä on. 

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että liikunta on kuulunut elämääni aina. En siis joudu ponnistelemaan sen eteen, että liikuntaa tulisi arkeen riittävästi. Tottakai myös se, että ohjaan ryhmäliikuntaa työkseni, helpottaa asiaa. Korona- sulun aikana tammikuussa en kuitenkaan ohjannut juuri mitään, joten minun oli itse suunniteltava ja toteutettava liikuntani. Alla vinkkejä, miten sinäkin voit saada enemmän liikuntaa kiireiseen arkeesi.


1. Alenna rimaa.

Koen, että oma kuntoni on kohtalaisen hyvä. Jotta saisin kuntoa kohotettua edelleen, vaatisi se kohtuullisen raskaita harjoituksia. Nyt kun olin tilanteessa, jossa en pääse kuntosalille, enkä jumppaan, tiesin, että kunnon ylläpito on se taso, jonka pitää tässä tilanteessa riittää. Eikä se haittaa. Elämää ja vaikka vuosia kannattaa katsoa ikään kuin jatkumona, joissa kuukauden jaksolla ei ole kokonaisuudessa suurtakaan merkitystä. Itse liikuin tammikuussa 90% liikuntakerroista vain puoli tuntia kerrallaan. Jos olin suunnitellut lihaskuntojumpan olohuoneessa, mutta se ei syystä tai toisesta onnistunut, en luovuttanut, vaan tein sijalla puolen tunnin kehonhuollon tai hölkkälenkin. Kaikki liikunta on kotiin päin!


2. Ymmärrä, mikä liikunnassa on tärkeintä

Liikunnassa se, käyttääkö välineenä 8 vai 10 kilon kahvakuulaa, tai se, onko BODYPUMP vai Body- tunti parempi treeni, ei ole loppujen lopuksi suurta väliä. Se, millä on merkitystä, on se, että liikkuu säännöllisesti. Se, että liikkuu vaikka kaksi kertaa viikossa YMPÄRI VUODEN on parempi, kuin se, että liikkuu tammi- ja syyskuussa kuusi kertaa viikossa kuukauden ajan, mutta kymmenenä kuukautena vuodesta ei ollenkaan. Suosittelen siis löytämään oman lajin, mistä nautit. Se voi todella olla mitä vaan kävelystä tanssiin, vesijuoksusta kuntosaliin, hiihdosta jumppaan. Valitse lajisi ja sitoudu siihen, että liikut aluksi vaikka kerran viikossa lajisi parissa, kuukaudesta toiseen. Kun onnistut tässä, lisää toinen kerta liikuntaa viikossa ja jatka näin esimerkiksi siihen asti, että olen saavuttanut liikuntasuositusten mukaisen liikuntamäärän viikossa. Liikuntasuositukset löydät täältä.


3. Tee liikunnasta mahdollisimman helppoa

Vanhat, ehkä moneen kertaa kuulemasi neuvot toimivat hyvin. 

Nosta kahvakuulat esille valmiiksi olohuoneeseen,jossa ne muistuttavat jumpasta.

Sovi liikuntahetki kaverin kanssa. 

Pue lenkkivaatteet päälle aamulla ja vie lapset ne päällä hoitoon. Hölkkää tarhalta takaisin kotiin.

Hoida etäpalaverit, missä et ole veto- tai esitysvastuussa, kävellen. 

Mieti, mitä voisit tehdä lasten kanssa. Voisiko vähän isompi lapsi tulla vaikka pyörällä mukaasi lenkille? 

Netistä on saatavilla pienellä rahalla tai jopa ilmaiseksi paljon hyviä online- tunteja. Tarkista esim. Unisportin tarjonta, viikossa streamataan noin 35 tuntia joogasta intervallibodyyn ja pilateksesta kehonpainotreeniin.

Ihanaa ystävänpäivää ja tulevaa kevättä!

Mette

@veistolamette


torstai 13. toukokuuta 2021

 


Pääsen ohjaamaan <3 <3 


Viime aikoina on todellakin tuntunut siltä, että valoa on tunnelin päässä korona suhteen. Kuten aiemmin olen kertonut, teen päätyöni ohella Unisportilla töitä myös toiminimeni kautta muissa liikuntakeskuksissa. 
Lauantaisin ohjaan aivan huikeassa Lady Saluksessa Järvenpäässä. Siellä minulla on kaksi tuntia putkeen lauantaisin: kehonpaino harjoittelu ja perään Les Mills BODYPUMP. Nämäkin ohjaukset ovat olleet tauolla kuukauden ajan, mutta nyt tunnit jatkuvat ennen alunperinkin sovittua kesätaukoa reilun kuukauden ajan 😊

Ehkä kerroinkin joskus, että olen ohjannut sunnuntaisin LadyLine Nihtisillassa. Valitettavasti korona oli liikaa tälle keskukselle, ja se suljettiiin kokonaan. Sain kuitenkin kollegan kautta tietää, että samoihin tiloihin avataan elokuussa EasyFit, ja keskuksen vetäjäksi tulee vanha tuttuni. Laitoin tutulle heti viestiä, ja saan "vanhat" tuntini takaisin syksyllä sunnuntaille. Voiko paremmin enää mennä? 💗 Olen tosi iloine ja kiitollinen näistä tunneista.

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisempänä myös me Unisportilla avaamme olet sulun jälkeen, joka alkoi 30.11.2020, eli 5,5 kuukautta sitten 😁 Aivan mahtavaa! Ohjaan Unisportilla myös kesällä vähän enemmän. Kaikki tunnit ovat ulkona.

Tiistaisin pilates klo 10-11 ja Flowjooga klo 14.15-15.15 keskustassa.

Keskiviikkoisin BODYBALANCE klo 9-10 Kumpulassa ja Lempeä Hathajooga klo 11-12.15 keskustassa

Torstaisin FLowjooga Kumpulassa klo 16.15-17.30 ja kehonhuolto Viikissä klo 18-18.45.

Tulkaahan tunneille 💖


Mette
@veistolamette


maanantai 3. toukokuuta 2021


 

Miksi odottavan äidin kannattaa liikkua?


Heh, pakko kertoa tuosta kuvasta ensin. Tuo on oikeasti yksi ainoista kuvista musta raskaana, en vain ole tykännyt koskaan omakuvista ja raskaana vielä vähemmän. Mutta tuossa kuvan otin aikanaan siksi, että kuvassa käyttämäni paita on aivan likainen, ja lähdin se päällä töihin ennen kuin huomasin asian. Nappasin kuvan, ja lähetin sen parhaalle työkamulleni miettien, että tuleekohan yksi toinen, aina erittäin siististi pukeutuva työkaveri kanssa aamupalaveriin 😆

Mutta joo, asiaan! Näin illan ratoksi päätin kirjoittaa aiheesta, mikä naisia usein saattaa mietityttää raskauden aikana. Kannattaako raskauden aikana liikkua, onko siitä mitään hyötyä ja uskaltaako sitä edes? Olen kuullut osan naisista sanovan, että nyt raskauden aikana meinaan vain nautiskella, ja lepäillä, mutta heti synnytyksen jälkeen otan kyllä itseäni niskasta kiinni!

Tässä ajatusmallissa piilee se haaste, että koskaan ei voi tietää, miten suuri elämänmullistus vauvan (varsinkin ensimmäisen) tulo onkaan. Toisinaan kaikki voi mennä erittäin helposti, mutta useimpia naisia ensimmäiset kuukaudet koettelevat aika paljon. On univajetta, ehkä imetyshaasteita, vauva ei "päästä" lähtemään jne. Uskon, että jos raskauden aikana saa liikuttua, niin raskauden aikana ylläpidetty tai joka maltillisesti kohotettu peruskunto kantaa aika pitkälle synnytyksen jälkeenkin. Iskostuneista rutiineista on myös helpompi vaikka soveltaen pitää kiinni, kuin aloittaa ihan uusia. Samaan hengenvetoon toki totean myös, että läheskään aina liikkuminen raskausaikana ei ole äidistä kiinni, vaan sitä saattaa estää useat äidin tai lapsen terveyttä uhkaavat haasteet.

Alla kuitenkin asioita, joilla odottava äiti voi motivoida itseään liikkumaan odotuksen aikana:

1. Liikunta raskaana auttaa valmistamaan kehoa synnytykseen. 
   Synnytys saattaa olla jopa vuorokausia kestävä maraton, joka       vaatii äidiltä kestävyyttä, sekä kuntoa, jotta synnytys ei turhaan    pitkittyisi. 
2. Lantionpohjan tunnistaminen ja harjoittelu raskausaikana auttaa       aloittamaan tämän lihasryhmän harjoittamisen helpommin synnytyksen    jälkeen. Raskauden aikana on tärkeää opetella myös rentouttamaan    kehoa, etenkin lantion aluetta ja lantionpohjaa, jotta vauva       pääsisi helpommin ulos.
3. Raskaus aiheuttaa kehon tuki- ja liikuntaelimissä suuria           muutoksia, jotka taas saattavat aiheuttaa erilaisia kiputiloja       esimerkiksi häpyluuliitoksen alueella tai selässä. Liikunta           saattaa helpottaa näitä kipuja.
4. Liikunta raskausaikana nopeuttaa synnytyksestä palautumista. Kun    keskivartalon syvä ätuke on opeteltu käyttämään jo raskaana, on       hermotus helpompi löytää oikeisiin lihasryhmiin myös raskauden       jälkeen. 
5. Ehkäiseen raskausajan diabetesta ja toimii sen hoitomuotona.
6. Tukee lapsen kasvua ja kehitystä. 
   Kun äidin syke nousee, nousee myös vauvan syke, jolloin myös       vauvan sydän vahvistuu. 


Mietitkö vielä kuinka liikkua raskausaikana? Laita viestiä, niin annan sinulle henkilökohtaiset ohjeet syvän tuen löytymiseen, sekä esimerkiksi kotijumppaan. 

Mette
@veistolamette
metteveistola@gmail.com

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

 



Viikko kotona töissä ja lasten kanssa - säilyikö järki päässä?


Adalle iski maanantaina nuha. Mentiin tietenkin testiin ja vuorokauden kuluttua tuli vastaus, että ei ole koronaa. Se ei tilanteeseen kuitenkaan kauheasti auta, kun päiväkotiin ei saa räkäistä lasta viedä. Sandrahan ei missään nimesäs suostu menemään päiväkotiin jos Ada saa olla kotona. En sitten vienyt häntäkään, osittain reiluuden takia, osittain oman hyödyn takia. Välillä lapset nimittäin jopa leikkivät keskenään hiljaa. 

Olin virallisesti poissa töistä sairaan lapsen kanssa maanantaista keskiviikkoon. Joka päivä tein kuitenkin töitä jonkin verran. Mulla oli tärkeitä palavereja ja myös ohjauksia, joista on hankala olla pois, vaikkakin täysin sallittua tietenkin. Omasta valinnastani osallistuin muutamaan palaveriin ja tein muita juttuja mutta kyllä se vaan on ihan hirvittävän raskasta yrittää multitaskata. 😓 Sandralle voi laittaa lastenohjelmia pyörimään, mutta Ada ei osaa katsoa vielä telkkaria, ja on täysin aikuisen tai Sandran tekemisen varassa. Yritin keksiä lapsille vaikka mitä vesileikkejä ym, mutta ei siitä vaan kauheasti tullut mitään 😆 
Pahin tilanne kävi, kun mulla oli palaveri kesken, ja lupasin, että heti sen jälkeen menemme ulos. Sandra alkoi pukemaan innoissaan, ja lähti ulos ennen minua ja Adaa, joka tarvitsee vielä pukemisessa apua. Kuuntelin palaveria toisella korvalla ja puin Adaa samalla. Yhtäkkiä aloin ihmettelemään, kun sisällä oli niin viileää. Menin katsomaan ja huomasin, että Sandra oli jättänyt ovet selälleen. Sen jälkeen aloin miettimään, että mihin se saksalainen on mennyt. Juoksin ulos ja siellähän Sisu juoksentelee talojen välissä vapaana 😱 Sisu saattaa pelottaa 40 -kiloisena jässikkänä ihmisiä, mutta ei ole vaarallinen ihmisille. Sen sijaan todellinen tappelu olisi voinut tulla toisen uroskoiran kanssa. No onneksi Sisu kyllä tulee kutsusta heti ja ei käynyt mitään. 

Toisella kerralla olin taas tekemässä töitä ja tajusin, että Ada, joka oli tällä kertaa pukenut ensin, ei ole enää etupihalla. Pelästyin ihan hirveästi ja juoksin sukkasillaan etsimään Adaa. No pikku apinahan oli sitten itse kävellyn parkkipaikalle ja autolle valmiiksi. 

Eli mitä opin taas tästä viikosta? Sen, että töiden teko ja alle 5 - vuotiaiden lasten hoito samaan aikaan on lähes mahdotonta. En pysty sanomaan, että en tee sitä enää koskaan, mutta oman järjen säilymisen vuoksi meinaan kyllä jatkossa karsia kaiken muun noilta päiviltä. En ota tavoitteeksi mitään muuta, kuin sen, että kaikki perheenjäsenet pysyvät elossa ja tallessa 😂

Tällä viikolla sain astmaatikkona jo koronarokotteen 💗 Ehkä tämä tästä, työt palaavat hiljalleen jne. 
Nyt näihin tullelmiin seuraavat 30 min :



Mette

 Maanantain puolen tunnin treeni


Tässä maanantain (ja lauantain, kun ei ole ohjauksia) treenini. Treenin tekee noin puolessa tunnissa, ja se kehittää hyvin voimas lisäksi liikkuvuutta ja suoritustekniikkaa. 


1. Lämmittely (voin laittaa näistä kuvat erikseen joku päivä)
- Karhukävelyä
- Ankkakävelyä
- Possukävelyä
- Lapapunnerruksia
- Nilkan lämmittelyä kävelemällä jalkaterän sisä- ja ulkoreunoilla
- Vartalon kiertoja
- Rintarangan avausta  
- Painon siirtoja jalalta toiselle isosta haarasta


2. Kyykky seinää vasten


- Teen tarkoituksella kyykkyjä ilman painoja, sillä tavoitteeni on nimenomaan parantaa kyykyn tekniikkaa. Tässä kuvassa saan selän jo ihan hyvään asentoon, mutta varpaita pitäisi saada vielä vähän lähemmäs seinää, mikä vaatii nilkalta ja rintarangalta enemmän. 


3. Punnerrus





- Tavoitteeni on saada rinta lattiaan joka toistolla. En tiedä mitä se kertoo nenäni koosta, mutta mulla nenä kyllä osuu ekana lattiaan usemmiten. Tai sitten kaularangan asennossa on parannettavaa. Tärkeää punnerruksessa on, että lapatuki säilyis. Kuten kuvassa näkyy, lapojen pitäisi pysyä "piilossa" selässä, eikä lapojen väliin tulla isoa kuoppaa.


3. Kasakkakyykky


- Kasakkakyykky vaatii liikkuvuutta sekä nilkalta, että lähentäjiltä. Koukistuvan jalan polvi ja keskimmäinen varvas menevät samaan suuntaan "ulospäin" ja toinen jalka suoristuu sivulle varpaiden noustessa ylös. Selän tulisi pysyä aika suorana.


4. Vaakasoutu






- Mulla ei ole vielä kotona mahdollisuutta roikkua missään, niin käytän tällä hetkellä soutuihin ja roikkumisiin hyväkseni lasten leikkipuistoja. Lempiliikkeitäni on vaakasoutu <3
Jalkojen asennolla voi vaikuttaa liikkeet rankkuuteen.




5. Dippi



- Pakarat viistävät lattiaa ja selkä koroketta. Hartia pysyvät koko ajan alhaalla, eli työ tulee todella puhtaasti vain kyynärnivelestä.


6. Uinti



- Uintiliikeessä yritetään saada ranka kuppimaiseen asentoon. Alaselästä imaistaan suurin notko pois ja vain raajojen tulisi liikkua, ei keskivartalon. Vastakkainen jalka ja käsi nousevat suorana alustasta. 


Teen treenin kiertoharjoitteluna, kaikkia liikkeitä 3x10/puoli paisti uintiliiketta 3x15/puoli.


Hyviä treenejä!
Muista tekniikka 😉


Laitahan viestiä, jos kaipaat omaa treeniohjelmaa.

Mette
@veistolamette
metteveistola@gmail.com

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Erkauman suuruutta voi tunnustella myös itse.

 

Miten aloittaa liikkuminen synnytyksen jälkeen? Osa 1.


Olen työssäni tekemisissä paljon naisten kanssa, jotka ohjaavat raskastehoista liikuntaa työkseen sekä harrastavat sitä myös vapaa-ajallaan. Nämä naiset liikkuvat myös raskausaikana paljon. Raskausaika ei ole sairaus, ja raskauden aikana kannattaa todellakin liikkua. Kokeneet liikkujat voivatkin liikkua melko vapaasti lukuunottamatta spesifijä vatsalihasharjoitteita, sekä harjoitteita, jotka tuottavat paljon painetta lantionpohjaan. 
Raskauden aikana saattaa tietämättään tehdä harjoitteita, jotka hidastavat lantionpohjan palautumista raskauden jälkeen. 

Raskauden jälkeinen lihaskuntoharjoittelu kannattaisi aloittaa lihaskestävyysalueelta, eli harjoitella pitkiä sarjoja kevyillä painoilla. Miksi? Äitihän saattaa olla erittäin hyvässä kunnossa ja jaksaa tehdä perus- tai maksimivoimaharjoitteita ennen raskautta. Lihasten voimantuottokyky ei välttämättä muutu miksikään raskauden aikana, se voi jopa parantua. Sen sijaan lantionpohja löystyy kaikissa raskauksissa ja alatiesynnytyksissä. Lantionpohjan voimaa tarvitaan kaikissa lihaskuntoharjoituksissa, jopa hauiskäännösssä. Jos äiti siis jatkaa voimaharjoittelua suorilta niillä painoilla, joilla ennen raskautta, saattaa lantionpohjan pettää, eli esimerkiksi virtsaa karata housuun tiukan väännön aikana. Hauiksen ja lantionpohjan voimatasot eivät siis tässä tapauksessa ole samalla tasolla. Myös suuri erkauma tulee ottaa huomioon harjoittelussa synnytyksen jälkeen. 

Synnyttäneiden liikunnan tulisi siis aina alkaa lantionpohjan tunnistamisesta, eristävistä harjoitteista, sekä toiminnallisista harjoitteista, tässä järjestyksessä. Kun tarvittava voimataso on löydetty, voidaan lantionpohjan aktivaatiokyky testata muussa harjoittelussa, kuten vaikkapa saliharjoittelussa pienillä painoilla. Harjoittelun tulisi edetä rauhallisesti ja nousujohteisesti kohti perus- ja mahdollisesti maksimivoimaharjoitteita. Alussa hauiksen kestovoimaharjoite voi olla lantionpohjan maksimivoimaharjoite!

Äideissä on toki paljon eroja, ja monella ei ole mitään ongelmia raskauden aikana eikä sen jälkeen. Virtsankarkailu on kuitenkin niin yleistä, että päätin kirjoittaa tästä aiheesta tähän lauantaihin.

Laitahan viestiä jos kaipaat tukea harjoitteluusi raskauden jälkeiseen harjoitteluun <3

Starttaan parin viikon päästä Unisportilla virtuaalikurssin "Palaudu synnytyksestä pilateksella", ehkä nähdään siellä 😍 Linkki kurssiin tässä

Mette
@veistolamette