torstai 3. maaliskuuta 2022

 



Viime postauksen jälkeen elämä on muuttunut aika oleellisella tavalla. Just nyt joku korona vaikuttaa todella pieneltä ongelmalta. Miten voikin olla, että yksi maa, yksi valtaa pitävä eliitti, yksi ihminen voikin muuttaa eurooppalaisten elämän. 

Mä en voi uskoa, että muutaman tuhannen kilometrin päässä siviilejä kuolee koko ajan pommituksissa. Ihmiset pakenevat henkensä kaupalla pienten lasten kanssa. Miten voi olla, että tätä ei pystytty estämään ajoissa?

Tilanne on se, että ukrainalaisten harteilla saattaa olla myös Puolan, Baltian maiden ja ehkä myös Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti. Jos Venäjä onnistuu tavoitteessaan, en näe mitään estettä, miksi Venäjä ei hyökkäisi seuraavaksi pohjoisempaan. Pelkään Suomen puolesta. Suomi on osoittanut tukensa Ukrainalle ja toimittanut sinne aseita. Venäjä varmaan näkee tämän asettumisena Jenkkien puolelle. 

Ahdistaa ukrainalaisten puolesta. Ahdistaa omasta puolesta. Entä jos Venäjä hyökkää tänne? Minne päin me voimme paeta? Ainut suunta on pohjoiseen ja sitä kautta Ruotsiin. Jos Venäjä tulee tänne, se on vallannut jo myös Viron. Olen miettinyt jo kaikki skenet valmiiksi, miten joudumme jättämään eläimet, pakkaamaan reput ja haalimaan mahdollisimman paljon käteistä mukaan. Miten koko pääkaupunkiseutu pommitettaisiin maan tasalle ja meille ei jäisi mitään. Pelottavin ajatus on se, että jäljelle ei tosiaan jäisi mitään. Ei kotia minne palata, ei töitä, ei ehkä ystäviä. Koko elämä pitäisi rakentaa uudelleen tyhjästä.

Samaan aikaan tunnen syyllisyyttä siitä, että mietin tässä itseäni. Mä ja mun perhe ja ystävät ollaan aina helvetin etuoikeutetussa asemassa. Nyt ei ole kyse meistän ahdistuneisuudesta, vaan ukrainalaisista. Ainakaan vielä.

Mä todella toivon, että vuoden päästä vähän naureskellen luen tämän postauksen. 


mette

maanantai 14. helmikuuta 2022


 

Heissan!

Tänään puhun liikkumisesta ja siitä, miten yhdistän sen ruuhkavuosiin. Ruuhkavuosi- sana on aina ärsyttänyt aika huolella.  Jotenkin se on tuntunut jotenkin luovuttamiselta myöntää, että olen itsekin niiden keskellä, mutta tottahan se on. Aamulla ja iltapäivällä lasten vienti, välissä töitä, illalla muutama tunti lasten kanssa, ruoanlaittoa, parisuhdeaikaa ehkä tunti päivässä telkun ääressä, viikonloput yhtä juoksua paikasta toiseen. Myönnettävä on, että kyllä tässä aikamoisessa myllyssä on. 

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että liikunta on kuulunut elämääni aina. En siis joudu ponnistelemaan sen eteen, että liikuntaa tulisi arkeen riittävästi. Tottakai myös se, että ohjaan ryhmäliikuntaa työkseni, helpottaa asiaa. Korona- sulun aikana tammikuussa en kuitenkaan ohjannut juuri mitään, joten minun oli itse suunniteltava ja toteutettava liikuntani. Alla vinkkejä, miten sinäkin voit saada enemmän liikuntaa kiireiseen arkeesi.


1. Alenna rimaa.

Koen, että oma kuntoni on kohtalaisen hyvä. Jotta saisin kuntoa kohotettua edelleen, vaatisi se kohtuullisen raskaita harjoituksia. Nyt kun olin tilanteessa, jossa en pääse kuntosalille, enkä jumppaan, tiesin, että kunnon ylläpito on se taso, jonka pitää tässä tilanteessa riittää. Eikä se haittaa. Elämää ja vaikka vuosia kannattaa katsoa ikään kuin jatkumona, joissa kuukauden jaksolla ei ole kokonaisuudessa suurtakaan merkitystä. Itse liikuin tammikuussa 90% liikuntakerroista vain puoli tuntia kerrallaan. Jos olin suunnitellut lihaskuntojumpan olohuoneessa, mutta se ei syystä tai toisesta onnistunut, en luovuttanut, vaan tein sijalla puolen tunnin kehonhuollon tai hölkkälenkin. Kaikki liikunta on kotiin päin!


2. Ymmärrä, mikä liikunnassa on tärkeintä

Liikunnassa se, käyttääkö välineenä 8 vai 10 kilon kahvakuulaa, tai se, onko BODYPUMP vai Body- tunti parempi treeni, ei ole loppujen lopuksi suurta väliä. Se, millä on merkitystä, on se, että liikkuu säännöllisesti. Se, että liikkuu vaikka kaksi kertaa viikossa YMPÄRI VUODEN on parempi, kuin se, että liikkuu tammi- ja syyskuussa kuusi kertaa viikossa kuukauden ajan, mutta kymmenenä kuukautena vuodesta ei ollenkaan. Suosittelen siis löytämään oman lajin, mistä nautit. Se voi todella olla mitä vaan kävelystä tanssiin, vesijuoksusta kuntosaliin, hiihdosta jumppaan. Valitse lajisi ja sitoudu siihen, että liikut aluksi vaikka kerran viikossa lajisi parissa, kuukaudesta toiseen. Kun onnistut tässä, lisää toinen kerta liikuntaa viikossa ja jatka näin esimerkiksi siihen asti, että olen saavuttanut liikuntasuositusten mukaisen liikuntamäärän viikossa. Liikuntasuositukset löydät täältä.


3. Tee liikunnasta mahdollisimman helppoa

Vanhat, ehkä moneen kertaa kuulemasi neuvot toimivat hyvin. 

Nosta kahvakuulat esille valmiiksi olohuoneeseen,jossa ne muistuttavat jumpasta.

Sovi liikuntahetki kaverin kanssa. 

Pue lenkkivaatteet päälle aamulla ja vie lapset ne päällä hoitoon. Hölkkää tarhalta takaisin kotiin.

Hoida etäpalaverit, missä et ole veto- tai esitysvastuussa, kävellen. 

Mieti, mitä voisit tehdä lasten kanssa. Voisiko vähän isompi lapsi tulla vaikka pyörällä mukaasi lenkille? 

Netistä on saatavilla pienellä rahalla tai jopa ilmaiseksi paljon hyviä online- tunteja. Tarkista esim. Unisportin tarjonta, viikossa streamataan noin 35 tuntia joogasta intervallibodyyn ja pilateksesta kehonpainotreeniin.

Ihanaa ystävänpäivää ja tulevaa kevättä!

Mette

@veistolamette