Huh, tulipa vähän pidempi väli kirjoittamisessa 😐 syy päiväkirjassa 👇🏼
Usealla kaverillani on lapsia. Äitinä sitä aina jotenkin vertaa itseään väkisin muihin ja yksi asia minkä olen huomannut, on se että ainakin tuntuu siltä, että mulla menee helpommin hermot lapsiin kuin muilla äideillä. Muut jaksavat loputtomasti selittää lapsilleen miksi ei saa tehdä jotain ja odottaa vaikka puoli tuntia kävelyä autolle. Sandralla alkaa tuo uhmaikä tulemaan ja mulla kyllä koettelee hermoja aika kovasti. 😼
Esimerkiksi tänään Sandra on ollut aivan hirvittävän pahalla päällä. Hän on tehnyt kaikkea kiellettyä ihan tahallaan ja sai myös kaamean raivokohtauksen kun en suostunut kantamaan häntä huoneesta toiseen. Kun olen yksin kotona, Sandra käyttää usein tilaisuudet hyväkseen kun imetän, ja ottaa jotain kiellettyä käteen, tunkee vauvan tutin omaan suuhun, kaivaa kiellettyjä kaappeja jne. Puhumattakaan jo aikaisemmin kertomistani aamuista, jolloin pukemisessa ja kävelyssä autolle tosiaan kestää. Puistoon kyllä myös jaksetaan aina kävellä, mutta voimat loppuvat jännästi aina kun pitäisi lähteä kotiin. Myönnän, että aika usein joudun kantamaan Sandran ei ehkä niin hellästi kotiin. Aika usein myös kielletyt asiat lähtevät Sandran kädestä napakasti ottamalla vaikka varmaan paras olisi neuvotella ja selittää asia. Väkisin pukeminen ei myöskään ole mitenkään kivaa, mutta välillä pakollista, kun viideskään kehotus pukea itse ei tehoa. Ja faktahan on, että mitä enemmän lapsi huomaa, että hermot menee, sitä hauskempaa on tehdä kiellettyjä asioita. Koirat ja lapset ovat siitä samanlaisia, että mitä enemmän niille raivoaa, sitä enemmän kunnioitus rapistuu. Tässä asiassa voi varmaan kehittyä, mutta itsellä on vielä aika paljon matkaa jäljellä. 😅
La 9.3., su 10.3., ma 11.3. ja ti 12.3.
Lauantaina vein Adan äidilleni nukkumaan ja lähdin Sandran kanssa Hakaniemeen Sacandic- hotelliin aamiaiselle. Sinne tulivat myös pari kaveriani liikuntapiireistä, oli kiva vaihtaa kuulumisia 😊 Sandrahan ei ole nukkunut nyt päiväunia ollenkaan viikkoon, mutta olen joka päivä yrittänyt. Ei maistunut nyt lauantainakaan unet ja niinpä lähdimme sitten väsyneenä Nallepainiin. Autossahan uni tulee sitten nopeasti 😴🙄
Sunnuntaina kävimme lasten kanssa puistossa ja illalla minulla oli ohjaustunnit. Ärsytti aivan valtavasti, kun tein muutaman koreografia- mokan 🙈 yksi niistä oli vielä iso jonka asiakkaatkin varmasti huomasivat.
Illalla menimme miehen kanssa aika myöhään sänkyyn, mikä oli sitten virhe, sillä sain nukuttua koko yönä ehkä kolme tuntia. Sandra alkoi oksentaa yhdentoista aikaan ja lakananvaihtokertoja tuli sitten ihan tarpeeksi monta. Sitten tietysti vauvan syötöt siihen päälle, niin aamulla oli kyllä aika rapsakka olo.
Maanantaina sitten ei juuri tapahtunut muuta kuin Sandran hoitoa, hänelle nousi kova kuume illalla niin häntä piti juottaa aika paljon oksennustaudin päälle. Kävin Adan kanssa kirjastossa illalla ja lainasin Sandrallekin kasan kirjoja.
Eilen tiistaina mies oli päivän töissä. Kävimme aamulla äidilläni tartutuksen uhallakin. Käytin Sisun lasten kanssa ulkona kolmen aikaan ja silloin arvasin, että tauti on tainnut tarttua muhunkin. Päästiin kotiin ja kerkesin valmistautua hetken ja sitten alkoikin sellainen show että ei tarvitse uudelleen kokea enää. Noin neljän tunnin ajan oksensin koko ajan ja samalla piti saada lapset nukkumaan. Oli aivan kamalaa. Mies tuli kotiin, käytti koiran ja aloitti itse oksentamaan yhden aikaan yöllä. Viime yönä en siis myöskään ole nukkunut kuin pari tuntia 😴
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti